keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Jänishousut jäällä

Heippa vaan,


Tänään on ollut niin ihme päivä, että vois vaikka luulla olevan maanantai. Koulupäivä oli lyhyt ja meillä oli pitkä ruokataukokin. Kävin siis muualla syömässä kuin koululla, sillä en henk. koht. pidä kouluravintolan tarjonnasta ja pitkistä jonoista. Ruokkikseltä tullessa mun parkkipaikka oli viety ja jätin auton siihen tien reunaa missä yleensä ihmiset parkeeraa jos parkkipaikka on ihan täysi. Koulua kesti vielä 1h 45min, mutta arvaa kuka ehti sillä aikaa saada parkkisakon... Kyllä ärsytti. Mun auto oli sit vissii jonku 10cm vääräs kohtaa.

Riensin siitä sitten tallille, jotta ehtisin pikkuisen ennen pimeää ratsastamaan. Harjasin ja laitoin Elviksen valmiiksi ja sitten suunnattiin taas Sopenjärven jäälle. Vähän lähtö kesti, kun piti jäädä juttelemaan tilan vanhan isännän kanssa siitä, kuinka jää on nyt todella paksua ja vahvaa, vaikka pitääkin veden laskemisen takia murinaa. Joonaskin tuli mukaan kuvaamaan hämärässä, sen verran mitä nyt sormet yli 15 asteen pakkasta kesti. Jäälle siis, tarkoituksena mennä aluksi totutellen reippaasti, muttei revitellen. Onhan Elviksellä ollut vapaata aika paljon, eikä se ole koskaan ollut jäällä ennen. Jään alta kuuluikin heti jo mennessä murinoita ja pulputuksia. Elviksellä oli korvatulpat ja niistä äänistä se ei mitään välittänytkään.
Anteeksi kuvien laatu hämärässä

Homma ei kuitenkaan mennyt ihan niinkuin kuvittelin. Tilaa ja tasaista baanaa olisi vaikka muille jakaa. ELvis kuitenkin oli selvästi peloissaan ja tallista pois päin kulki ikään kuin käsijarru päällä. Välillä se teki äkkipysähdyksiä jääden tuijottamaan jäätä. Välillä se ei millään nostanut ravia vaan halusi vain hiippailla jäällä. Tallia kohti se painoi ohjalle paljon ja kipitti suurimman osan ajasta jännittynyttä ravia. Rannan lähellä se hieman rauhoittui.
Baanaa

Iiik rutisee!

Turhaan sitä hevosta jännittyneisyydestä moittimaan kun selässä on toinen yhtä oaha jänishousu. Tehtiin laajoja kierroksia järven keskellä. Joonas kuvaili järven "kotirannan" tuntumassa. Kun mentiin järven keskikohdan kauimmaiselle puolelle Elvis teki taas täys stopin ravista. Pyysin sitä kävelemään vielä vähän ja sitten käännyttiin takaisin päin. Nostin ravin ja silloin kuului hirveän kamalan hyytävä pamahdus ja jään murinaa. Molemmat säikähdettiin ihan hirveesti ja Elvis tietty pomppasi kunnon kiitoraviin karkuun, kotia kohti. Pompusta seurasi tietty toinen yhtä kamala rutina ja pauke. Sain poitsun kuitenkin ravista käyntiin ja hipsittiin varovasti takaisin turvallisemmalta tuntuvan rannan luo. Siellä Joonas totesi, että "oho kuulupä jään pauke tänne vastarannalle asti". Mut se on tietääkseni ihan normaalia. Paukkuu se jää aina autojenkin alla, mutta kyllä nyt meinasi itsellä ensikertaa jäällä ratsastaessa tulla pissi housuun.

Hassu kuvakulma, mutta ilma oli kaunis 


Siinä vielä vähän aikaa jäällä ravasin ja kävelin, jottei jäisi kammoa. Jää paukahti vielä kerran, mutta jo laimeammin. Elvis säpsähti sitä hieman ja minä myös. Joonas sen sijaan sanoi tällä kertaa "hui kuulostipa kamalalta". Ei me etelän hetelmät oikee sovita jäälle ainakaa tällee yhtäkkiä. Menin sitten vielä reenailemaan kentälle. Elvis oli jäykähkö kaarteissa, mutta oikein yhteistyöhaluinen ja eteenpäinpyrkivä. Hyvin sai työstettyä.

Tallin jälkeen kävin postista hakee paketin. Sieltä tuli tilaamani ShowSheen pullo, mutta kauan odotettu uusi otsapanta ei tullutkaan. Tuote on kuulemma myyty loppuun... Oisko voinu tällä kertaa edes lykästää?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti