maanantai 27. lokakuuta 2014

Jäätikkö vaihtui kurakeliin


Viikonlopun aikana säätilä koki melkoisia muutoksia ja sen mukana koettiin niin talvikelin, jäätikön kuin kurakelinkin hyvät ja huonot puolet. Lauantaina säätila lauhkesi plussan puolelle. Lunta oli kuitenkin vielä maassa ja maa pääosin jäässä. Taivaalta vihmoi jäätävää vettä, joka kuorrutti autot, puut, pensaat, lumen pinnan, oikeastaan ihan kaiken, kovalla jääkuorella. Se ei minua kuitenkaan estänyt, vaan raaputin auton jään alta esiin ja suuntasin tallille.

Elviksen haavat olivat lauantaina kuivuneet kiinni, eivätkä näyttäneet lainkaan tulehtuneilta. Oli ilmeisesti hyvä idea pitää puhdasta talliloimea haavan suojana. Turvotus oli kuitenkin perjantaista lisääntynyt. Haavojen ympärystä oli turvonut kovaksi muhkuraksi ja pehmeä nestepöhö valunut hieman alemmas vatsan seudulle. Kylki oli kenties vielä kipeämpi kuin edellispäivänä. Elvis sai kipuun metacamia helpotukseksi. Kylmäsin turvotusta juoksevalla vedellä ja putsasin haavat betadinella. Käytiin vielä talutuslenkillä metsäteillä. Halusin nähdä kuinka poika liikkuu ja liikunta toivottavasti auttaisi turvotukseenkin. Elvis käveli ihan reippaasti ja liikkui minusta ihan normaalisti. Kauhean pitkää lenkkiä ei sitten tehtykään, sillä sohjossa oli raskasta kävellä itse, sohjolumi keräsi tilsoja ja Elvis kyseli risteyksissä "joko käännytään kotiin".

Tälläisen jääkuoren alta kaivoin auton lauantaina

Epäselvä kännykkäkuva jääkuorrutteesta

Kännykkäkuva jäätyneestä pajusta

Sunnuntaina öinen vesisade kadotti lumet maisemasta. Tiet, kenttä ja tallinpiha olivat pelkkää jäätikköä. Talutuslenkille ei sitten päästykään, sillä itselleni jo tallipihan poikki kävely oli tarpeeksi hazardia. Keskityin sitten vain hoitamaan Elvistä. Putsasin haavat, kylmäsin turvotusta (joka turvonnut aivan kammottavaksi möhkäleeksi), annoin kipulääkettä, venyttelin ja hieroin Elviksen selkää. Elviksen selkä oli nimittäin aivan juntturassa. Raukka varmaan varonut kipeää kylkeä ja sitä kautta jumiuttanut selkänsä. Hieromalla sain selkää pehmenemään melko hyvin. Ainoastaan lannealue jäi oikealta puolelta kireähköksi.

Tätä tarkoitan "jäätiköllä"
Elvis odotteli jo portilla sunnuntaina




<3



Tänään maanantaina olivat jäätikötkin onneksi kadonneet. Tilalla on hurmaava kurakeli, josta Elvis oli nauttinut täysin rinnoin. Poika oli käynyt piehtaroimassa kurassa, niin että kuraa oli silmien ympärillä, korvissa, kuorrutuksena kaulassa ja jaloissa (onneksi oli loimi päällä!) ja harja ja häntä olivat kurarastoilla. Harjaamiseen meni siis tänään ihan tovi. Harjauksen jälkeen kylmäsin kylkeä, jonka turvotus oli ilokseni laskenut todella huomattavasti. Sitten mentiin kentälle, jossa juoksutin Elvistä ihan poitsun omilla ehdoilla. Se käveli reippaasti ja siirtyi raviinkin ihan omasta halustaan. Ravikin näytti hyvältä. Se oli vauhdikasta, mutta rentoa. Jos jotain sanottavaa olisi niin takajalkojen liike oli ehkä normaalia hiukan lyhyempää. Laukkaa ei otettu ollenkaan. Juoksutuksen jälkeen olikin sitten melko rapainen poni pestävänä.

Viikonloppu ei ollut siis mitenkään hohdokasta hevosenomistajan aikaa, mutta piristykseksi leivoin illalla vielä gluteenitonta kääretorttua. Eihän se tietenkään onnistunut niin kuin piti nyt kun halusin kerrankin kuvata aikaansaannokseni. Torttu nimittäin läsähti kasaan, mutta uskokaa pois, se on tosi hyvää!

Vaalea kääretorttupohja appelsiineilla ja banaanilla täytettynä

Lisäksi suklaakermavaahtoa

Ja tadaaa herkullinen lösähtänyt kakku!

3 kommenttia:

  1. Voi apua minkä näkönen toi tie taas on ollut.
    Innolla odotan kun pitää ensimmäistä kertaa lähteä jonnekin kopin kanssa, että kuinka paljanteinen se voi silloin olla...

    VastaaPoista
  2. Kiva toi uus banneri :) Mut hui mitä jäätikköä, onneks täällä "etelässä" ei tollasta oo viel ollu :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä vuonna oon huomannu aika paljon eroa "etelän" ja Iisalmen välillä. Nastarenkaat on ollu alla jo tovin ja pakkastakin ihan reippaasti (yli kymmenen astetta).

      Poista