sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Meidän pyhäinpäivä ja muita kuulumisia

Viime viikolla oli koulussa hulina päällä ja aika riitti nippa nappa pakollisiin asioihin. Ihan kaikkeen aika riittänyt millään ja vuorokausista loppui tunnit kesken vimestään, silloin kun halusi rentoutua koneen äärellä. Blogin kirjoittaminen siis jäi, niin kuin moni muukin asia, mutta hevonen tuli silti hoidettua tottakai. Nyt ehdin ja jaksan viimein kirjoitella kuulumisista, vaikka kuvamateriaali on mitä on. Aina on ollut joku syy ettei ole saanut kuvia: on pimeää, on kiire, ei ole kuvaajaa, kamera unohtui kotiin...

Tiistaina koulupäivä venyi pitkälle iltapäivään hoitaessamme seuraavan päivän messuasioita. Lukkarissa päivä ei siis näyttänyt pitkälle, mutta ryhmätyö oli tehtävä koulun koneella "vapaa-ajalla" ja tallille pääsin vasta viiden jälkeen. Silloinhan oli jo pimeää kuin p*rseessä. Otsalampun turvin lähdin taluttamaan Elvistä pimeään ja vesisateeseen. Vettä oli satanut noin puolitoista vuorokautta ja joka paikka oli lillua ja kuravettä. Musta märkä maa imi otsalampun valon ihan kokonaan ja kompasteltiin vähän väliä Elviksen kanssa, kun ei niitä lätäköitä ja kuoppia vaan pystynyt aina erottamaan. Pidempi kävelylenkki ei siis oikein innostanut vaan suunnattiin suoraan kentälle. Kenttä taas oli muuttunut niin pehmeäksi ja vetiseksi, ettei sielläkään viitsinyt pyöriä. Tiistaina tyydyttiin siis tynkään kävelylenkkiin ja pitkään hoitotuokioon sisällä tallissa.

Keskiviikkona olikin mainitsemani messupäivä koululla. Koululla olin 8.30 alkaen ja lähdin tallille neljän maissa. Jälleen kerran oli siis pimeää tallille päästessä, mutta se ei estä uhkarohkeaa. Elviksen kylki on nimittäin parantunut todella hyvin. Se oli vielä keskiviikkona haavan alueelta hieman paineluarka, mutta ei enää turvonnut. Fiksuna tyttönä päätin uhmata itseäni ja lähteä ratsastamaan lähes viikon seisoneella hevosella, pimeässä ja vesisateessa. Jännitystä lisäsi mahdollisuus siihen, että kylkeen mahdollisesti sattuisikin jossain liikkeessä (vaikka en mitään arkomista silmin ollut nähnytkään). Mentiin kentälle pyörimään ja työskenneltiin pitkään käynnissä. Uraa lukuunottamatta kenttä oli vielä aika lillua, joten ei kummempia tehtäviä päässyt tekemään. Hirmusti en uskaltanut pohkeilla koskea, vaikka haavahan ei ole lähimaillakaan pohkeen paikkaa. Yllätyksekseni Elvis oli kuitenkin tosi kiltisti. Se oli hirmu reipas ja meni kävellessäkin vauhdikkaasti, mutta rennosti eteenpäin. Se ei tuijotellut mörköjä tai ottanut mitään spurtteja. Raviakin mentiin vähän aikaa. Ravi oli erittäin ilmavaa ja askel venyi. Intoa pojalla riitti, mutta vain hyvällä tavalla. Ratsastin n. 40 minuuttia, jonka jälkeen tein normihoidot reippaalla tahdilla. Messujen iltatapahtuma nimittäin alkoi 19.00 ja minun piti vielä ehtiä takaisin sinne. Iltatapahtumassa istuttiin 11 asti,

Elvistä ei kiinnostanut kuvaaminen

Kivikova koppura maa

Torstaina pakastui jälleen. Tallilla olin pikkuisen ennen auringonlaskua. Laitoin Elviksen reippaasti valmiiksi ja ehdinkin ennen hämärän tuloa ratsaille. Kenttä oli jäässä, joten suuntasin pellolle etsimään pehmeämpää pohjaa. Pellolla pystyikin ratsastamaan ihan kivasti. Elviskin innostui kovasti ja painoi ohjalle aina suoran avautuessa. Välillä se kiihdytti askelta niin tosissaan, että ajattelin, että näinköhän mua viedään kohta kuin rukkasta. Kiltisti se kuitenkin pysyi kuulolla koko ajan. Reippaiden ravipätkien jälkeen otettiin suoria laukallakin ja siinä vaiheessa Elvis alkoi jo tuntua siltä, että suurin kiinnostus kiihdytellä oli ohitse, Loppuraveissa se yllätyksekseni jopa myötäsi ja pyöristi itseään, vaikka peltoillessa tarkoituksenani oli lähinnä antaa liikettä hevoselle. Hämärän laskeutuessa kipitettiin sitten takaisin tallille. 

Perjantaina maastoiltiin Tytin ja Kikan kanssa. Mentiin ihan perus lenkki ravaten muutaman pätkän verran. Mukavaa oli kun pääsi menemään kaverin kanssa ja vielä valoissassa. Rennoksi ei lenkkiä nyt voi kuitenkaan sanoa, sillä Elvis oli tosi innoissaan ja kierroksilla kotiinpäin tullessa. Käsissä pysyttiin kuitenkin tälläkin kertaa. Lauantaina menin katsastamaan kentän kuntoa. Se oli jäätynyt taas koppuraksi, mutta onneksi lanattu juuri ennen sitä. Etenkin ura oli tasainen, joten tehtiin taas paljon käyntityöskentelyä ja ravityöskentelyä uralla. Uralla ravatessa on tosi vaikea saada Elvis keskittymään kunnolla. Pyysin sitä menemään aika hissun kissun varovasti ja poika vastasi siihen intoilemalla enemmän kuin normaalisti kenttäolosuhteissa. Kiltti se oli taas, mutta haluamaani muotoa ei oikein saavutettu. Saatuani vihdoin jotakin tavoittelemaani lähdettiin "palkaksi" pellolle loppukäynneiksi. Pyhäinpäivää oli "koristanut" tiivis valkoinen sumu, joka tiivistyi entisestään illan myötä. Pellolla kävellessä sumu peitti jopa tallin maisemasta. Vähän jopa aavemaista :)

Yritin ottaa sumuisesta maisemasta kuvaa kännykällä

Hyvää pyhäinpäivää

Tänään sunnuntaina oli maassa muutama sentti lunta ja taivaalta tihutti vettä. Lähdin silti uhmaamaan säätä, mutta ei ratsastuksesta sitten mitään tullut. Säätila loi nimittäin aivan ideaaliolosuhteet tilsoille. Kaviokoukun avulla päästin kävelemään jalkoja rikkomatta kentälle asti. Siellä otin tilsat taas pois ja irtojuoksutin Elvistä. Selästä käsin kun on vaikea nähdä tuleeko tilsoja. Elviksellä olikin aika paljon virtaa, eikä tilsat pysyneet mukana ilmavassa ja lennokkaassa menossa. Elvis esitti kaikenlaisia yläpysty, tasajalka ja sivuloikkia. Se pukitteli ja teki spesiaali temppujaan. Se siis koukisti jalkojaan laskeutuen alaspäin ja ponnisti siitä ensin vasemmalle ja sitten oikealle, Tässä vaiheessa huomasin, ettei minulla ollut edes kännykkää mukana, joten ilon purkaukset jäi sitten todistamatta...
"Paikka nyt ja poseeraa nätisti!"


Elvis: Joko nyt saan herkun???

Halloween juhlien jäljiltä jäi kynnet otsapantaan mätsääväksi

4 kommenttia:

  1. ooo mitkä bling-kynnet! En olisi raaskinut tallilla käydä noiden kanssa. :D

    VastaaPoista
  2. Heii, sulle on haaste: http://ikuistellen.blogspot.fi/2014/11/162-viime-kesan-suosikit-vastaus.html :)

    VastaaPoista