perjantai 21. elokuuta 2015

Mulla alkoi kesäloma!

Postauksen ohessa kännykkäkuvia: Sara puikoissa

Tänään tuli 70 päivää harjoittelua täyteen. Nyt on siis koulun harjoittelut paketissa ja saan nauttia parin viikon huilitauosta ennen koulun alkamista. Hienosti sattui kesälomakelikin kohdalleen!
Minä ahersin siis vielä tällä viikolla töissä, mutta Elviksellä oli kevyempää rokotuksen takia. Sillä on ollut pari vapaata (yksi alkuviikosta ja yksi tänään) ja lisäksi olen maastoillut ilman satulaa. Sopivasti tasapainoharjoittelua itselle samalla. Maastoreissut ovat menneet oikein mainiosti, vaikka kerran tuli vastaan täysperävaunullinen puunkanto-rekka. Janina oli Maggien kanssa mukana, eivätkä hepat sanoneet rekasta yhtään mitään.

Yksi maastolenkki mentiin ilman satulaa ja ilman suitsia. Laitoin siis vanhan jalustinremmin kaulalle kauhukahvaksi ja ohjat pörröriimuun kiinni. Käveltiin ihanaa luontoa ihaillen (nähtiin peuran jälkiä) ja kirmattiin muutama mäki ylös laukaten. Mulla taisi olla hymy korvissa saakka, sillä musta on vaan ihanaa kun pystyy maastoilemaan rennosti. Luotto pelaa ja Elvis tottelee pelkkiä ääniapujakin. Ohjat saavat roikkua löysinä ja silti ruuna nostaa korvat hörössä laukan kun sanon "laukka" ja hidastaa kun sanon rauhallisella äänellä "soooo" tai "noniin riittää". Kyllähän Elvis ehtii välillä kyttäillä mörköjä ja pari kertaa laukassa pyrähti muutaman askeleen reippaammin eteenpäin "nähdessään" jotain, mutta mua vaan nauratti pikku pyrähdykset. Elvis taitaa tietää, ettei pusikossa ole mitään oikeasti vaarallista kun kuski nauraa selässä.


 
Kentälläkin käytiin pyörähtämässä eilen, torstaina, mutta en ollut tällä kertaa itse selässä. Selkään nousi tuttu tyttö Sara, joka on pari kertaa aiemmin ratsastanut Elviksellä ennen Iisalmeen muuttoamme. Tiesin, että Saraa kiinnostaisi kokeilla uudestaan, joten nyt oli hyvä hetki ennen kuin muutetaan takaisin Iisalmeen. Elviksen kevyeen viikkoon sopi oikein hyvin tälläinen kevyen ratsastajan kenttätreeni. Ihana olikin nähdä miten reipas ja kiltti ruuna olikaan pienen ratsastajan kanssa. Se humpsutteli korvat hörössä, nosti ravit ja laukat nätisti ja käyttäytyi muutenkin mallikkaasti. Sarastakin taisi olla mukavaa kokeilla vaihteeksi taas vähän erilaista ratsua ponien jälkeen. On se vaan mainio ruuna, kun sen kanssa voi puuhailla niin monenlaista ja monenlaisten ihmisten kanssa.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti