sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Rallittelua

Kulunut viikko on ollut melkoisen vauhdikas Elviksen osalta. Rauhallisiksi suunitellut liikutukset ovatkin olleet tavanomaista vauhdikkaampia. Ruuna on ollut mukavan rento ja rauhallinen liikkuessamme muiden hevosten seurassa kentällä. Se on hölkötellyt rauhassa liinan päässä ihan yksinäänkin kentällä, mistä päättelin sen jo tottuneen kentällä oloon sen verran, ettei kavereiden perään tule enää hätä. Mutta Elvis olikin asiasta eri mieltä. Ihan ei ole mennyt siis suunnitelmien mukaan, mutta ainakin Elvis on nyt kuluneena viikkona saanut liikkua kunnolla.

Vauhdikas ruunamies

Yksi tämän viikon hurjista rallitteluista osui keskiviikolle. Olin tallilla iltapäivän aikaan ja ajattelin ratsastaa kentällä. Talutin Elviksen kentälle ja kasasin sinne pienen kavaletin. Kavaletilla kun saa pientä piristystä tavalliseen treeniin ja onhan se hypittävä nyt kun pohja on sopivan luminen. Elvis seurasi kaikessa rauhassa tehdessäni alkukäyntejä maasta. Sitten nousin selkään ja kaikki rentous haihtui savuna ilmaan. Päätin jatkaa silti ratsastusta, sillä enhän minä suostu heti luovuttamaan. Kyllähän se ruuna rauhoittuu kun sen töihin pistää...

Niinhän minä kuvittelin. Siirryin aika pian ravityöskentelyyn saadakseni Elviksen liikkumaan liikoja energioita pois ja keskittymään itseeni. Huomion saaminen oli kuitenkin vaikempaa kuin kuvittelin. Elvis kyllä ravasi ihan kiltisti siellä missä pyysinkin. Se siirtyi käyntiin ihan nätisti ja nosti ravin käynnistä pyrähtelemättä. Kuitenkin se oli koko ajan jännittynyt ja kiireinen. Työskenneltiin tovin aikaa ravissa kunnes ajattelin siirtyä kavaletin pariin. Kavalettiin ruunan olisi pakko keskittyä ja näin ollen hätäily kavereiden perään unohtuisi. Hienostihan Elvis sitten kavalettiin keskittyikin, mutta vauhti vain kasvoi.

Lentoon lähdössä?


"Tuun sun yli!"

Elvis sai kavaletista lisää kierroksia moottoriinsa. Se imi kavaletille voimakkaasti ja hyppäsi sen kuin suurenkin esteen juoksuhautoineen. Sain tehdä hieman pidätteitä ennen esteitä, jottei meno yltyisi ihan mahdottomaksi. Hienosti ruuna kuuntelikin, hidasti heti pidätteestä ja hyppäsi juuri silloin kun annoin merkin. Kavaletin jälkeen Elvis nosti laukan ja paineli hirmu kyytiä eteenpäin. Elvis kiihdytti pitkällä uralla todella voimakkaasti ja minun oli pakko pidättää vahvemmin, jotta ei kiidettäisi lyhyttä päätyä täysillä. En halunnut kuitenkaan mennä mutkassa nurin hevosen kanssa. Ruunan painaessa ohjalle kavaletille imiessä ajatelin, että tältäkö se tuntuu mennä kuumalla esteratsulla rataa. Pakko kuitenkin myöntää, että hurja rallittelu kavalettipomppuineen oli aika hauskaa :D Elvis laukkasi niin innoissaan kavalettia kohti, hyppäsi sen niin varmasti ja sujuvasti ja lähti hypyn jälkeen intoa puhkuen uudelle kierrokselle. Kaiken lisäksi Elvis nosti oikeaan kierrokseen hypätessä myötä laukan ja laukkasi vaikeaa, oikeaa laukkaa muina miehinä eteenpäin. Pakkohan siitä oli hyvälle tuulelle tulla. 

Hurrrja!


Hypeltiin molempiin suuntiin useamman kerran ja sitten siirryttiin takaisin laukkaamaan ympyrälle menon rauhoittamiseksi. Ruuna puuskutti aika paljon ja oli hikinenkin, mutta silti se puksutti todella reippaasti eteenpäin. Raviin siirtyessä sain ravailla hetken aikaa ennen kuin se alkoi vasta kunnolla rauhoittua ja venyttää vähän eteen alas. Loppuverryttelyjen jälkeen Elvis pääsi talliin pesulle ja jalkojen kylmäykseen.





Seuraavana päivänä menin kentälle ratsastamaan palauttelevaa treeniä. Nyt meillä oli seuraa yllin kyllin, joten Elvis osasi ottaa rauhallisesti. Vähän jännitin, että onko sillä lihakset jumissa edellispäivästä. Mutta ruuna liikkui hyvin ilmavasti ja vaivattomasti. Se oli hyvän tuulinen ja liikkui kivasti eteen. Myös muut tallilla olijat sanoivat, ettei näytä jalka painavan.  Tuollaisesta kunnon hikitreenistä oli jo aika kauan aikaa, joten taisi Elvis vähän jo kaivata vauhtia.

Perjantaina ajattelin pitää kevyen taluttelu ja irtojuoksutuspäivän. Lompsittiin kaikessa rauhassa kentälle ja päästin Elviksen irti, jotta se saisi kaikessa rauhassa käyskennellä kentällä. Elvis kuitenkin kuuli Jussi-orin hirnahtavan peräämme ja siitäkös se huutelu sitten alkoikin. Elvis hirnui takaisin, jolloin Jussi hirnui vielä kovempaa ja niin edelleen. Sitten alkoi Elvis juoksennella hirnumisen lisäksi ja pian se veteli kiitoa ympäri kenttää. Se siitä rauhallisesta käyntihömpsöttelystä ;D

Lauantaina Elvis sai sitten pitää vapaa päivän ja levätä. Tänään sunnuntaina suuntasimme taas porukalla kentälle ja pääsin tekemään oikein mukavan perustreenin. Vähän taivutteluja ympyröillä ja volteilla. Laukka jätettiin kokonaan pois, sillä pohja oli nyt aika raskas, kun lunta on tullut paljon lisää. Lopuksi kierrettiin vielä pieni "maasto"lenkki pihamaan ympäri, joka sujui oikein rennoissa tunnelmissa Elviksen kulkiessa jonon keskellä turvassa möröiltä.

Pallo :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti