keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kuulumisia kännykkäkuvin

Pitäisi ihan oikeasti ottaa tuosta hevosesta välillä kunnon kameralla kuvia. Mutta hyvänä selityksenä näille kännykkäräpsyille voidaan taas pitää kevään epävakaisia säitä (välillä paistaa, enimmäkseen sataa vettä ja joskus luntakin) ja Elviksen pientä sairaslomaa. Kuvaamiseen tarvisisi apukäsiä ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei tämä kevät ihan parasta kuvausaikaa ole. Elvis nauttii joka päivä hiekkakylvyistä ja karvaa pöllyää niin maan pirusti. Ei sillä, minähän olen itseasiassa hyvin tyytyväinen, että vanhemman puoleinen herra jaksaa pudottaa karvansa näinkin tehokkaasti ja näin aikaisin vielä. ADE-vitamiinikuuri on selvästi tepsinyt!

Korvakuvia maastosta

Kuluneena viikkona on Elviksen kanssa otettu siis ihan rauhallisesti. Jalat ovat olleet ihan normaalit, kylmät ja kuivat, mutta ajattelin silti ottaa vähän varman päälle. Monestihan kilpahevosillekin annetaan viikon tai parin lepojakso mikromaalisten rasitusvammojen paranemiseksi. Mielummin parin viikon käyntiköpöttely, kuin ahneus ja vamman paheneminen. Käyntiä ollaan köpötelty muutamana kertana kentällä maastakäsin. Yhtenä päivänä käytiin vain ihan rennosti pyörimässä siellä toisen hevosen seurana. Elviksestä puuhailu oli niin mukavaa, että se kävi kentälle piehtaroimaan pitkästi ja hartaasti. Yksin kentällä ollessa olen joutunut pistämään Elvistä töihin, jotta se ei ala huutelemaan kavereiden perään. Olen siis laittanut ruunalle suitset päähän ja työskennellyt maastakäsin. Pyydän sitä kävelemään haluamassani tahdissa, taipumaan, väistämään,  tulemaan tuntumalle, myötäämään ja astumaan takajaloilla alleen. Tulokset ovat olleet ihan mukavia.

Työskentely yksin vaatii sataprosenttista keskittymistä minulta joka ikisellä sekunnilla. Jos jään miettimään mitä teen seuraavaksi, kiinnittää Elvis jo huomionsa muualle. Määrätietoisella, mutta hellällä etenemisellä on Elvis kuunnellut tosi hienosti minua. Se on silloin pystynyt työskentelemään keskeytyksettä ja selvästi yrittänyt parhaansa. Työskentelyhetket olen pitänyt vielä varsin lyhyinä (15-20min?) ja lopettanut, kun nään merkkejä kyllästymisestä tai väsymisestä. Hyvästä työstä olen kiittänyt vuolailla kehuilla ja silloin tällöin herkkupaloillakin. Tavoitteena on ollut saada Elvis tykkäämään kenttätyöskentelystä enemmän ja viime kerralla juoksutus sujuikin oikein mukavan rennoissa tunnelmissa, vaikka oltiin yksin kentällä.

Uusi huopa maastoon tietysti!

Kentän lisäksi ollaan käpsytelty kaverin kanssa paljon maastossa. Elvis on tutustunut jo hyvin maastoihin ja kulkee siellä rohkeasti ja hyväntuulisena. Askel on ollut Elvikselle normaali, pitkä ja eteenpäinvievä. Maastokaverit ovat saaneet välillä ravata meitä kiinni. Käynti on silti koko ajan ollut puhdasta ja Elvis on käyttänyt todella hyvin koko kroppaansa. Jalka ei siis vaikuta olevan kipeä enää.
Viime maanantaina tosiaan juoksutin Elvistä vähän nähdäkseni sen liikkumisen. Käynti on hyvännäköistä, eikä ruuna ravissakaan onnu. Mutta se liikkui jotenkin varovaisen tai jäykän näköisesti. Toivottavasti tämä johtuu vain lihasten jäykistymisestä, eikä siitä, että jalka olisikin kipeä.


Putsasin Elviksen loimesta karvoja ja ruunan oli ihan pakko päästä tutkimaan mitä teen :)



"Mitä teet? Voinko auttaa? :3"


Niimpä Elviksen hoitoon on kävelytyksen lisäksi kuulunut hierontaa, jalan kylmäystä ja
hampaiden hoitoa. Hieroessani huomasin lavan ja sään alueen olevan kireä erityisesti vasemmalta puolelta. Tämä kompensoi ehkä oikean etujalan varomista. Hampaita olen huuhdellut entiseen tapaan vesiletkulla ja muutaman kerran viikossa suunavaajan ja ruiskun avulla. Siellä yhdessä pirun kolossa on aina jotain rehua, jota joutuu rapsuttelemaan irti. Hampaiden putsaus alkaa molemmista olemaan jo ärsyttävää. Elvis koittaa kadota karsinan peränurkkaan jo suun avaajan tai ruiskun nähdessään ja minä yritän saada sitä yhtä koloa puhtaaksi hevosen nostaessa päätä ylös ja työntäessä toistuvasti kielellä käteni pois suusta. Äh, kun tää ei oo niin helppoa. Toivotaan nyt kuitenkin, että huuhteleminen saisi ientulehduksen kuriin. 




Tänään aloitetaan puolivuotiaan Sisun kanssa pentukurssi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti