maanantai 12. syyskuuta 2016

Koulukisat Takkulassa 11.9.2016

Viime sunnuntai sujui kisareissun merkeissä. Edessä olivat Elviksen ja minun toiset kisat ikinä. Ensimäinen kilpailuhan meillä oli reilu vuosi sitten Myrskylässä. Nyt kuitenkin suunnattiin suurempiin piireihin. Takkulassa järjestettiin I-tason kouluratsastuskilpailut ja luokkia oli helppo-D:stä vaativa B:hen. Osallistujia oli varsin paljon varsinkin helppo C (28 osallistujaa) ja helppo B (27 osallistujaa) ohjelmissa. Elviksen kanssa menimme raviohjelman eli helppo D:n. Luokassamme oli 9 osallistujaa. Mukana reissussa olivat Janina ja Jenna, jotka molemmat ratsastivat helppo C:n Maggiellä. Jenna otti myös tämän postauksen kuvat ja lainasi videokameran isälleni, joka kuvasi videon.

Kauhusta kankeana :D



Minua jännitti suoraan sanottuna ennen kilpailua tosi paljon. Tiesin, että Takkula on aika iso paikka (ainakin Myrskylään verrattuna). Eikä me olla Elviksen kanssa käyty edes vieraassa paikassa sitten viime vuoden kisojen. Minua hieman huolestutti, että miten Elvis toimii vieraassa paikassa. Kauhuskenaariona oli, että se pelkäisi tuomaria, kukka-asetelmia tmv. ja jähmettyisi vain kauhusta keskelle kenttää. Ensimäisissä kisoissa tuomarihan oli ollut ruunan mielestä tosi pelottava ja se siksi peitsasi useaan otteeseen jännittyneenä.

Elvis kuuntelee hienosti


Tässä yritetään kovasti istua keskiravissa. On se kyllä vaikeeta!



Elvis kuitenkin näytti minulle kaikkien huolieni olevan turhia. Ruuna asteli aamulla koppiin korvat hörössä, yhtään empimättä. Kisapaikalla se oli tyynen rauhallinen ja katseli muiden hevosten menoa kaikessa rauhassa. Ihan älyttömän helppoa toimia tuollaisen hevosen kanssa kisapaikalla! Verryttelyyn mennessä minun piti pari kertaa nielaista. Kentällä oli ratsukoita kuin sillejä purkissa. Hetken ajattelin, että miten hitsissä mahdun edes sekaan, mutta ei auttanut muuta kuin mennä mukaan yrittämään. Alkuun jännitys tarttui Elvikseenkin ja se oli vähän vauhdikas. Mutta ei Elvis kuitenkaan varsinaisesti pelännyt mitään ja pian minäkin aloin rentoutumaan ja nauttimaan verryttelystä uudessa paikassa. Verryttely menikin ihan kivasti, vaikka toki Elvis oli tarkkaavaisempana kuin kotioloissa. Verryttelyyn käytin melko paljon aikaa. Halusin nimittäin antaa Elvikselle aikaa ihmetellä tapahtumia.

Varsin rento vapaa käynti




Oma vuoroni koittaessa aloin jo luottaa siihen, että kyllä se Elvis toimii oudossakin paikassa. Ennen kellon kilahdusta ehdinkin kiertää tuomarin ohitse kahdesti ja käydä kaikki kulmat läpi. Ei mörköjä, JES! Sitten olikin vain itse suoritus edessä. Alkutervehdys ja raviin siirtyminen tuomaria kohti sujui hienosti.  Alussa tuli kuitenkin heti moka, kun en ratsastanut kulmaa kunnolla ja ravi rikkoontui. Tämän jälkeen suoritettiin mielestäni ihan hienosti. Varmistelin liikaa pysähdyksissä ja ne tulivat vähän liian ajoissa (koska halusin ravinostolle jäävän tilaa). Liian ajoissa siirryin myös keskiravista alas ja käynti tuli liian ajoissa. Käyntiosuudet (keskikäynti ja vapaakäynti) sujuivat kuitenkin hienosti. Mielestäni myös voltit, täyskaarrot ja lopputervehdys sujui mukavasti. Elvis oli toki jännittynyt (niin kuin taisi olla kuskikin) ja kulki pitkälti pää pystyssä. Se ei kuitenkaan pelännyt mitään, ei säikkymisiä, eikä tölläilyjä. Elvis suoritti ihan kaiken niin kuin pyysinkin. Täyskaarroissa se alkoi jo rentoutumaan ja pyöristymäänkin.

Täyskaarto

Loppua kohden alkoi löytymään rentoutta


Suorituksen jälkeen olin niin onnellinen. Päästiin ihan oikeasti tekemään rata alusta loppuun. Olin tyytyväinen suoritukseen, vaikka siinä tuli pari isompaa virhettä, kun ravi hajosi kesken. Elviskin vaikutti radan jälkeen tyytyväiseltä. Siirryimme siitä takaisin kopille hoitotoimenpiteitä varten ja Jenna haki paperin sitten myöhemmin minulle. Suoraan sanottuna olin vähän pettynyt tulokseen: 108 pistettä ja 56,842 %. Huima parannus toki ensimmäisiin kisoihin, kun nyt päästiin lähemmäs kuuttakymmentä, kuin viittäkymmentä. Kuitenkin oma fiilis radalta oli niin hyvä, että odotin vähän parempaa. Minusta tuomari oli aika tiukka. Noottia tuli tarkkuudesta. Pysähdykset eivät olleet pisteessä, voltit eivät olleet muka pyöreitä ja lopussakin olisi saanut olla tarkempi tie. Huonoin numero (4,5) tuli toisesta kokorataleikkaasta, missä ravi tipahtikin liian ajoissa. Muuten taulussa oli numeroita vitosesta seitsemään. Seiska saatiin viimeisimmästä täyskaarrosta ja 6,5 irtosivat toisesta täyskaarrosta, sekä peruutuksesta. Täyskaarroissa oli tuomarin mielestä hyvä tie ja peruutus oli hänestä siisti. Peruutukseen olin kyllä itsekin kovin tyytyväinen. Lisäksi minua ilahdutti käyntiosuuden kommentti "rento, hyvä käynti".

 



Suorituksemme jälkeen vietettiin kisapaikalla vielä reilu pari tuntia, sillä Jennan vuoro oli vasta helppo C:n lopussa. Elvis ei kuitenkaan näyttänyt pistävän odottelua pahakseen. Riisuin siltä tietysti satulan ja tarjosin melassivettä. Sen jälkeen seurasimme Maggien menoa verryttely- ja kisakentän äärellä. Elvis maisteli tyytyväisenä vihreää ruohoa ja hirnahti aina välillä kaverille kuin tarkistaakseen, että missä tamma oli menossa.  Kun Maggie vastasi, jatkoi ruuna taas tyytyväisenä ruohon nyhtämistä. Päivä venyi aika pitkäksi, mutta kyllä se Elvis silti tänään tuli höristen laitumelta vastaan. Ei pistänyt ukko siis pahakseen kisareissua :)

Hieno ukkeli 22v :)


2 kommenttia:

  1. Elvis on niiiin viisas mies! <3 Hyvin piditte hermot kurissa kumpainenkin, ens kerralla uskallat jo etukäteen luottaa että ruuna ei jähmety kauhusta, ja pystyt ratsastamaankin sitten taas astetta enemmän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kyllä niin ylpeä herrasta! Voihan se olla, että kauhistus iskee vielä jossain seuraavissa kisoissa, mutta nyt on ainakin todistettu, että pystytään tekemään kouluohjelma :D

      Poista